Hevonen.

Hevosen tuoksu.
Turvan pehmeys.
Rouskutus heinää syödessä.
Kavioiden kopse.
Läheisyys.
Yhteinen liike ja liikkumisesta nauttiminen.

Ja ennen kaikkea se

HEVONEN.

Se on se juttu..



Hevostelu voi pitää sisällään harrastamista sekä kaikkea mahdollista, mikä liittyy hevosiin. Se voi olla monenlaista ratsastusta, raviurheilua, ajamista muuten vaan, maastakäsin harjoittelua, retkeilyä, hevosen hoitamista tai vain hevosen kanssa olemista ja sen seurasta nauttimista, kommunikointia myöskin vain mielen tasolla. Kun kohtaamme hevosen, sen sydämen magneettikenttä luo tilan, jossa jotenkin vaan on niin hyvä olla. Siksi hevoset ovatkin niin terapeuttisia ja kertakaikkisen ihania.

Jos hevosen seurassa viihtyy ja haluaa olla niiden kanssa, on hyvä tietää, millainen eläin hevonen on, miten se oppii, tuntee ja miten se ymmärtää meitä, jotta siitä kohtaamisesta ja yhdessäolosta tulisi mahdollisimman mukavaa molemmille osapuolille. Yhdessä olemisessa ja tekemisessä on tärkeää, että myös hevonen saa siitä jotain: hyvän olon, onnistumisen kokemuksen, mukavaa liikuntaa ym. Tyytyväisenä, rentona ja onnellisena hevonen on myös turvallista seuraa ja sen minkä annat, saat monin verroin takaisin. Tämähän pätee muillakin elämän alueilla.

Hevonen käyttäytyy sen mukaan, minkä se kokee kannattavaksi ja välttelee tottakai epämiellyttäviä asioita, jos vaan pystyy. Hevonen on kyllä niin nöyrä eläin, että sen turhankin helposti saa tekemään sille itselleen epämiellyttäviä asioita ja niin helposti se on valmis antamaan anteeksi.

Hevosissa on erilaisia luonteita niin kuin meissä ihmisissäkin ja siksi kukin niistä reagoi omalla tavallaan elämän haasteissa ja kivoissa hetkissä. Eivätkä samat asiat miellytä kaikkia hevosia yhtälailla. Joku on onnessaan ruoka-annoksesta, toisen mielestä rapsuttelu on kaikki kaikessa, kun taas joku odottaa sitä vauhtipätkää laukassa kavereiden kanssa.

Hevonen on saaliseläin, minkä tärkein puolustuskeino vaaran uhatessa on pakeneminen. Onhan sillä myös hampaat käytettävissä sekä kaviot potkuihin, mutta parhaiten se selviää pakenemalla, jos siihen on mahdollisuus. Jos muuta keinoa asian ratkaisemiseen ei tarjoudu, se voi hyökätä joko etu- tai takapää edellä. Hevosen potkaisu liittyy useinmiten sen säikähtämiseen äkillisesti liian lähelle ilmestyvästä asiasta. Hevosen silmät sijaisevat sivuilla, jotta se saaliseläimenä näkisi hyvin laajasti uhkaavat vaarat. Silmien sijainnin vuoksi hevonen ei näe suoraan eteensä, kuten ihmiset, koirat, kissat ym. petoeläimet. Hevonen ei myöskään näe suoraan taakseen. Jos hevonen ei ehdi kääntää päätään nähdäkseen, mikä sitä uhkaa, se saattaa refleksiensä vuoksi potkaista. Hevonen ei ehdi hahmottaa, mikä vaara sitä uhkaa. Tästä syystä hevosen luona on liikuttava rauhallisesti, vältettävä kovia äkillisiä ääniä, eikä hevosta kannata äkillisesti koskettaa päähän tai takapuoleen.

Todellisuudessa hevonen on rauhaa rakastava eläin. Kun se pystyy luottamaan ihmiseen ja ihminen on luottamuksen arvoinen, ystävyys voi alkaa. Toki hevosella saattaa olla huonoja kokemuksia, jotka saavat sen epäilemään ja kertomaan ihmiselle, ettei yhteistyö välttämättä kiinnosta ainakaan heti ensisilmäyksellä. Aina kun hevonen puolustautuu, joku asia sen elämässä ei ole hyvin ja jotenkin se yrittää siitä meille kertoa.

Jos hevonen haluaa huomauttaa jostain, se ilmaisee itseään ensin pienin merkein lähes kuiskaten. Se siirtää korvan asentoa, suun seutu jännittyy, katse tiukkenee jne. ja jos ihminen ei tätä kuuntele/huomaa, hevosen on pakko sanoa asiasta ääneen: se luimistaa, ehkä näykkäisee tai nostaa ja/tai heilauttaa jalkaansa ja lopulta tarpeen vaatiessa se ”huutaa”korvat niskaa pitkin purren ja/tai potkien.

Hevosen rauhoittavia eleitä kannattaakin opetella tulkitsemaan. Niillä se ensimmäisenä kertoo toivomuksiaan kohtelunsa ja olosuhteiden suhteen. Ne ovat ihan selkeitä merkkejä, kun vain tietää mihin kiinnittää huomionsa ja osaa niihin vastata omalla rauhoittavalla käyttäytymisellään kertoen hevoselle, että hänen mielipiteensä on ymmärretty ja uhkaa ei ole ollut tarkoitus aiheuttaa.

Tähän luottamuksen luomiseen on olemassa omat keinonsa, joita voi harjoitella hyvässä ohjauksessa tai opetella verkkokurssin kautta, joka on tulossa Auta Hevosta sivuston valikoimaan syksyn mittaan.


Haluaisitko nauttia hevosista, mutta ratsastustunnit eivät tunnu omalta jutulta ja ravitallien arkeen ei niin vaan pääse mukaan? 

Hevostelu on mahdollista vaikkapa meidän hevostemme luona. Tarjoamme erilaisia ratsastus- ja hevostunteja opetushevosillamme. Kokoamme tänne myös listaa talleista, joissa tarjotaan hevosten kanssa muutakin kuin ratsastusta, eli opetetaan kohtaamaan hevosia ystävinä. Perusjuttuja opittuasi on helpompi päästä vaikka johonkin tallille säännöllisestikin hevostelemaan ja vaikka oikeasti olemaan myös avuksi.

Kysy lisää info@autahevosta.fi!


Lue lisää:

Ratsastus voi olla sielujen sympatiaa myös aloittelijoille

Järjestän nykyään täällä Päivi Huhtasen pihatolla perinteisten ratsastustuntien sijaan ns. Helliä hevostunteja. Mikä sai minut kehittämään uuden ja tyystin erilaisen tavan opettaa ratsastusta? Miten ratsastaja voi oppia ratsastuksen tekniikkaa hurjin harppauksin ilman hevosta?...
Lue lisää »

Hellät hevostunnit -Mahdollisuus oppia jotakin vielä tärkeämpää

Selaimesi ei tue median toistoa. Oppilaani haastattelu, tallennettu 14.7.2020. Salla 13v. on käynyt 8 vuoden ajan tunneilla meillä. Muistelemme yhdessä, miten ratsastustunnit ovat muuttuneet vuosien varrella Helliksi hevostunneiksi ja mitä se on käytännössä tarkoittaa.&nb...
Lue lisää »

Psoas-lihas (muscle of the soul) ratsastuksessa

Yhä useammin näen ja kuulen sitä, miten ihmiset ovat tiedostaneet psoaksen olemassaolon ja sen vaikutuksen mm. ratsastukseen. Psoaksen rooli on iso monista eri syistä; se vaikuttaa meihin niin fyysisellä kuin psyykkiselläkin tasolla. Psoaksen kohdalla näkee hyvin sen, miten ol...
Lue lisää »

Miksi staattinen lihasjännitys ei aina auta tasapainoon?

Mitä on staattinen lihasjännitys. Oletko koskaan ihmetellyt, miksi alat vain pomppia satulassa enemmän, kun ratsastuksen opettaja on huutanut kentän laidalta, että istu syvemmälle satulaan tai purista itsesi satulaan? Tai miksi vatsalihasten jännittäminen saa aikaan vaan happi...
Lue lisää »

Keskivartalon tuki, mistä on kyse?

Keskivartalon tuki ja syvät vatsalihakset, mistä oikein on kyse. Tämä kirjoitus löytyy myös omilta kotisivuiltani. Keskivartalon tuki, mistä puhutaan? Mistä itseasiassa puhutaan, kun puhutaa syvistä vatsalihaksista? Syvät vatsalihakset on yhtäkuin sisempi vino vatsalihas...
Lue lisää »
Sivu 1 2