Yhteistyössä kehotietoisuuden ja istunnan opettaja Annika Hytönen - Balance & Flow

Hei,

olen Annika Hytönen ja opetan istuntaa sekä ratsastusta klassiseen ratsastukseen pohjautuen. Opetan myös maasta käsin työskentelyä ja hevosen kouluttamista sekä ohjaan pilates- ,jooga-, ja kehotietoisuuskursseja ratsastajille. Ratsukon näkeminen kokonaisuutena, jossa huomioidaan niin kehoa kuin mieltäkin, on minulle tärkeää. Ydinarvoinani on myös toimiva vuorovaikutus, joka puolestaan luon pohjan niin hevosten kuin ihmistenkin oppimiselle –kieli vain on erilainen. Opettajana arvostan sitä, että opettamani asiat pohjautuvat tutkittuun tietoon ja teoriaan.

Ratsastukseeni ja hevosten kanssa toimimiseen olen saanut eniten vaikutteita klassisesta/akateemisesta ratsastuksesta yhdistettynä nykytietoon hevosten oppimisesta, ratsukon biomekaniikasta ja toimivasta istunnasta. Ajattelen ratsastusta parhaimmillaan yhteisenä tanssina, jossa molemmat haluavat olla osallisena. Nykyisin minulle on yhä tärkeämpää nähdä hevoset yksilöinä, joilla on myös tunteita ja käyttäytymistarpeita. Joinain päivinä voin hyvin tehdä valinnan olla ratsastamatta hevosella, jos koen tai näen, että ratsastus ei selvästi hevosta tänään kiinnosta. Maasta käsin puuhailu on mukavaa hommaa, ja joskus parasta yhteistä "tekemistä" on pelkästään hevosen kanssa hengailu:)

Ratsastuksellisesti käänteentekevä kokemus oli tutustuminen klassiseen ratsastukseen Craig Stevensin kurssilla vuonna 2000. Tuon kurssin jälkeen muutin käytännössä koko tapani ratsastaa. Seuraavat kuukaudet kentällä ratsastin vain käyntiä opetellessani mm. suoraa ja epäsuoraa ohjasotetta ja ensimmäistä kertaa ratsastuksessa oli selkeä logiikka. ”Yksi apu kerrallaan" sekä tasapainon, niin minun kuin ratsukonkin, vahvistaminen. Jatkoin klassisen ratsastuksen opintoja ensin Craigin ja myöhemmin muiden opettajien johdolla. Omat turhautumiseni, usean epämääräisen asian tekeminen yhtä aikaa (pohkeet, ohjat, istunta), kierrostolkulla hölskyminen harjoitusravissa toivoen joissain vaiheessa kaikkien palikoiden vain ihmeen kaupalla loksahtavan kohdilleen– jäivät pois ja tilalle tuli kokemuksia tasapanosta ja ratsastuksesta, jossa tähdätään järjestelmällisesti vähäeleiseen ja hienovaraiseen yhteistyöhön hevosen kanssa. Pitkäaikaisen hevosystäväni FWB-tamma Pyrenien kanssa pääsin kokemaan ensi kertaa miltä saumaton yhteistyö ja ratsukon tasapaino tuntuu. Se tunne kun pelkkä ajatus riittää pehmeään ja tasapainoiseen siirtymiseen käynnistä laukkaan tai vaikka kootusta laukasta ensimmäisiin laukkapiruetin askeliin! Parasta yhteisessä tekemisessämme oli tunne aidosta vuorovaikutuksesta; hevonen ei ollut enää minulla ”töissä” vaan teimme asiat yhdessä. Meillä oli myös selvä yhteinen kieli; kummankaan ei tarvinnut turhautua siihen, ettei toinen ymmärtänyt. Vaikka ratsastuksellisesti olinkin jo selvemmillä vesillä, näin jälkeenpäin toivon, että olisin osannut lukea hevosen käyttäytymistä ja esimerkiksi kipukäyttäytymistä paremmin.

Ratsastusta olen opettanut kesäisin Sveitsissä kesäleireillä vuodesta 2008 ja opiskellut vuosien varrella ratsastusta ja hevosten käyttäytymistä niin Suomessa, USAssa kuin Australiassakin. Oman istunnan haasteiden myötä kiinnostuin istunnan roolista ratsastuksessa. Katariina Alongin Coaching with Connection -istuntaopettajakoulutuksen 2017 myötä sukelsin istunnan kiehtovaan maailmaan ja olen opettanut istuntaa siitä lähtien. Olen toiselta ammatiltani liikunnanopettaja sekä opettanut myös pitkään pilatesta ja joogaa, ja ihmiskehon toiminnallisuus satulassa on siksi ollut erityisen mielenkiintoista ja antoisaa opetettavaa.

Viime aikoina olen herännyt yhä enemmän tunteiden rooliin, joka on ratsukon molemmilla osapuolilla merkittävä tekijä käyttäytymisen ja toiminnan käynnistäjänä. On eri asia pyytää mieleltään rennolta hevoselta tasapainoista laukkaa kuin toivoa kiihtyneen tai jännittyneen hevosen tarjoavan samaa. Ennen hevosen käyttäytymiseen perehtymistä en ratsastuksessa juuri kiinnittänyt huomiota hevosen tunnetiloihin, totta puhuen usein tunnistin ne vasta kun hevosen toiminta oli jo äärimmäistä -hevonen liikkui jännittyneenä, "kuumui" tai liikkui jähmeästi, jopa jähmettyi paikoilleen. Tämä tietysti aiheutti usein turhautumista ja ärtymystä ratsastajana, hevonen oli muka hankala tai säikkyi tai ei vain halunnut tehdä jotain. Tänä päivänä tiedän paremmin, että olin väärässä. Omalla toiminnallani voin vaikuttaa hevosen tunnetiloihin esimerkiksi helpottamalla tehtävää tai antamalla hevoselle tauon jos huomaan hevosen kiihtyvän tai kuumuvan. Nykyisin myös huomaan selkeämmin syy -yhteydet hevosen käytökseen liittyen - voin esimerkiksi vaikuttaa ympäristöön jossa hevosen kanssa toimin. Tuulisella säällä ei tarvitse lähteä ensi kertaa uuteen maastoon jos hevonen on selkeästi jännittynyt tai jankata jännittävässä kentän päädyssä jos hevosta selkeästi pelottaa. Sen sijaan voidaan totuttaa, siedättää tai kouluttaa hevosta.

Klassisen ratsastuksen ja istunnan lisäksi kaipasin vielä enemmän tietoa hevosten kielestä ja oppimisesta sekä syvempää yhteyttä hevosten kanssa myös muutoin kuin ratsastuksen osalta. Noora Ehnqvistin kursseilla olen päässyt kokemaan hevosen aidon kohtaamisen tunnetasolla, kehojen sanattoman kielen ja oman kehonkielen vaikutuksen hevoeen. Hevosen kouluttamisen ammatillisten opintojen myötä Anna Kilpeläisen olen saanut avaimia, joita olen hevospolullani etsinyt vuosia. Vihdoinkin selkeää oppisa miten hevosta voidaan kouluttaa ja saada aktiiviseksi osapuoleksi, joka myös pääsee osalliseksi onnistumisen kokemuksista ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. Hevosen kouluttamisen keinoja eri vahvisteita käyttäen, ymmärrystä käyttäytymisestä ja lajitarpeista sekä oppimispsykologiasta. Kaikista oppimistani työkaluista tärkein on kuitenkin halu pysähtyä ja aidosti nähdä hevonen.

” A true horseman does not look at a horse with his eyes, he looks at his horse with his heart,”

– Unknown –

Sinua saattaa kiinnostaa myös