Hevosen uni -matka sielunrauhaan

Yhteys hevoseen, Hyvinvointi, Hevostelun aloitus by Päivi H., 21.7.2021

Mikä on ollut kaunein hetki, jolloin olet nähnyt hevosen nukkumassa? Oletko kokenut sen hetken viattomuuden, onnellisuuden, rauhan ja rakkauden? Haluaisitko kokea hevosten kanssa jotakin muuta kuin ratsastusta?

Nukkuva hevonen on jotenkin tosi liikuttava otus. Kuin pieni eläin jalat kippurassa ison mahan vieressä. Hevosten uniäänet on niin suloisia möhinöitä, tuhinoita ja onnellisia huokauksia. Uneen vaipuva hevonen saattaa nukahtaa turpa tötteröllä maahan nojaten. Usein se koittaa vastustaa maan vetovoimaa, mutta hitaasti pää vain painuu maahan, kaula suoristuu ja jaloista ojentuu kaikki jännitykset pois. Jokainen lihas ja sielu lepää. Hevonen saattaa nähdä unta, höristä ja juosta kyljellään täydessä unessa. Yhtäkkiä hevonen herää, hämmästyy ja on vielä tukka pörrössä hetken ”siellä jossakin”, unimaailmassaan. Sitten hevonen huomaa, että hyvät ystäväthän siinä on lähellä ja saattaa nukahtaa vielä uudelleen.

Olen seurannut monta vuotta hevosteni nukkumista. Useinmiten nukkuvia hevosia pääsen näkemään ikkunasta meidän laitumella tai pehmeällä hiekkakentällä. Jossain vaiheessa halusin kovasti päästä osallistumaan läheltä tuohon taianomaiseen hetkeen. Jotenkin tunsin kaipuuta jakaa tuo rauhan, onnellisuuden ja viattomuuden tila, jossa hevonen nukkuessaan on.

Minulle oli tosi iso juttu, kun hevoset alkoivat ensimmäisiä kertoja päästää mukaansa nukkumaan. Hiippailin kentälle, kun näin ikkunasta, että hevoset olivat juuri syöneet, juoneet ja hyvin raukeassa mielentilassa hakeutumassa lempipaikkaansa lepäämään. Kysyin varovasti, saako tulla mukaan. Halusin vain istua hiekalla nukkuvien hevosten luona, kuunnella ja katsoa niitä, niin kuin väsynyt äiti katsoo rakkaita nukkuvia lapsiaan. Siinä hetkessä on jotain niin kaunista, että usein itku tulee. Onnellisuuden ja irti päästämisen itku. Nukkuvaa hevosta ei voi ihminen mitenkään hallita. Hevosta et saa nukahtamaan, vaikka kuinka haluaisit. Voit vain varoa herättämästä sitä.

Hyvinvointi

REM-uni on hevosen hyvinvoinnille äärettömän kallisarvoista. Vain syvässä unessa hevonen voi palautua riittävästi. Toisin kuin jotkut luulevat, hevonen ei nuku öisin kuten me. Hevosen vuorokausirytmi koostuu useista lyhyistä unista pitkin päivää ja yötä. Hevonen tarvitsee nukkuakseen monta tärkeää elämänsä asiaa kohdalleen. Täytyy olla turvallinen lauma ja vahtivuorossa oleva laumanjäsen, johon voi luottaa. Makuupaikan on oltava riittävän pehmeä, lämmin ja kuiva. Makuulla hevosen täytyy voida luottaa, ettei mitään vaarallista pääse sattumaan unen aikana. Stressaantunut, nälkäinen, kipeä tai vailla turvaa oleva hevonen ei nuku kuin hetken seisaaltaan. Hevosen uni on verraton viestintäväylä meille, onko hevosella kaikki hyvin.

Luin juuri postauksen uuden hevosen ostaneelta ihmiseltä. Hevonen ei pystynyt nukkumaan uudessa kodissaan. Se oli lopulta niin väsynyt, että alkoi kaatuilla. Iso hevonen loukkasi itseään pahasti kaatuessaan. -Voi että, ehkä ajattelet. -Kuinka kauan sillä kesti, että se tottui uuteen kotiin? Vastaus tähän on: Ei tottunut, koska sitä ei totutettu. Hevonen nimittäin sai palata kotiinsa. Onnellinen tarinan loppu. Jokainen voi miettiä, onko hevosen elämän arvoista yrittää vain väkisin tottua asioihin, joihin se ei voi itse millään tavalla vaikuttaa.

Ihminen voi toki helpottaa hevosen nukkumista varmistamalla:

-Ensinnäkin, nukkuuko se? Millä tavalla ja kuinka usein?
-Pääseekö hevonen makuulle ja vaivattomasti ylös?
-Onko se levänneen oloinen, rento ja utelias?
-Näkyykö missään hevosen makaamisen merkkejä, painunutta kuiviketta ja lantakasoja? Onko hevosen selässä tai hännässä kuiviketta?
-Jos hevonen piehtaroi, onko sillä kiire nousta ylös vai näyttääkö siltä, että se nautiskelee raukeasti?
-Onko se päivittäin tarhassa/laitumella, jossa voi myös levätä makuullaan?
-Onko sillä kesällä suojaa paahteelta, paarmoilta ja polttiaisilta? Talvella suojaa vedolta, jäältä ja kastumiselta?
-Onko sen lauma turvallinen ja alempiarvoisilla riittävästi tilaa nukkua?
-Onko sen karsina riittävän kokoinen kyljellään jalat suorana makaamiseen? Onko karsinassa muutakin tekemistä, kuin nukkua tai odottaa?

Itse olen edennyt omalla henkisellä hevospolullani mielenkiintoisiin unihetkiin. Alan tykätä yhä enemmän hetkistä, jolloin vähintään jonkinasteinen levon, rauhan ja unen voimaannuttava vaikutus on parhaimmillaan. Puuhailen nykyään usein pihatolla siihen aikaan illasta, että oma perhe on jo nukkumassa. Aiemmin kävin vaan suorittamassa iltarutiinit, mutta nyt olen pysähtynyt miettimään hevosten unta ja sen voimaa. Kuinka voimaannuttava ja pysäyttävä on tuo illanrauhan hetki, jolloin hevoset alkavat kokoontua pihatolle ja yksi toisensa jälkeen pötkähtää nukkumaan.

Aluksi jäin vain istumaan hevosten luo ja katselin mitä tapahtuu. Hevoset hinkkasivat kutisevia paarmanpuremia, hamuilivat heiniä turpeen seasta ja keskittyivät täysin omiin juttuihinsa. Jonkun ajan kuluttua huomasin, että ne alkoivat kääntyä enemmän sisäänpäin, lepuuttaa takajalkaa ja lerputtaa alahuulta. Rakas mummohevoseni Kukka alkaa usein tässä kohtaa hakeutua viereeni. Se saattaa ylläpitää yhteyttä puhaltamalla lämmintä ilmaa naamaani ja katsoa minua pehmeästi ja luottavaisesti. Hengitämme yhdessä. Yritän tyhjentää mieleni kaikesta turhasta suunnittelusta ja tavoitteista. En ole vielä kovin taitava, mutta Kukka on anteeksiantavainen. Se kannustaa ja pysyy läsnä, kehottaa luottamaan hetkeen ja antamaan kaiken muun olla.

Olen ollut jo pitkään huolissani 23-vuotiaan toipilaan mummohevoseni nukkumisesta. Se on pihattolaumassa selvästi henkinen johtaja, mutta fyysisesti lauman alin. Se ei voi nukkua ihan missä sitä huvittaa. Lauman fyysinen johtaja on tamma, jolla on omat henkiset prosessit vielä hyvin kesken. Se tarvitsee paljon tilaa ja usein purkaa omaa sisäistä levottomuuttaan lennättämällä muita laumanjäseniä. Nyt päätin ryhtyä tuumasta toimeen ja rakentaa pihatolle lisää nukkumapaikkoja. Olen tehnyt isoa remonttia, jotta saisin Kukalle varmasti turvallisen olon nukkumiseen.

Eilen hevoseni Kukka laskeutui minun viereeni makuulle ensimmäistä kertaa uuteen makuupaikkaan. Se rauha, tyytyväisyys, onnellisuus, rakkaus, läsnäolo, kiireettömyys ja lämmin tunne sielussa ja sydämessä oli jotakin sellaista, jota haluan enemmän jakaa kanssanne.

Aikoinaan (2016) kuvasin videolle hetken, jossa hyvin ujo hevoseni Pulla uskalsi ensimmäistä kertaa jäädä nukkumaan viereeni. Kukka jo nousi ja meni menojaan ja pahasta eroahdistuksesta kärsivä Pullakin nousi kiireesti ylös. Yllättäen se ei lähtenytkään Kukan perään, vaan laskeutui uudelleen nukkumaan. En pysty katsomaan vieläkään tätä videota liikuttumatta. <3

Tässä on hyvä olla.

Toivottavasti teillä on hevonen, jota voitte vain katsoa ja rakastaa, kun se nukkuu.

P.S. Meidän tiimillä on suunnitteilla asiakkaille ohjattua onnellisuutta hevosten kanssa. Pirkanmaalla alkaa syksyllä 2021 pienryhmiä, kursseja, yksityisopetusta ja lastentunteja, joissa on mahdollisuuksia mielenrauhaan ja hevosystävyyteen. Näillä tunneilla tehdään matkaa itseen ja sydänyhteyteen hevosten kanssa, jotta jokainen saisi olla paras oma itsensä.

Aloitamme Auta hevosta -tiimin uudet visiot ”Matkalla muutoksiin -iltanuotiolla” Ylöjärvellä ke 18.8.2021 klo 17.30.
Illan teemoina on:

-Miten edetä hevosen kanssa ns. pehmeämmälle polulle
-Muutoksen aloittamisen tunteet
-Talliympäristön paineet
-Jotain muutakin kuin ratsastusta
-Koulutus positiivisella vahvisteella
-Kuolaimettomuus, kengättömyys, ystävyys
-Eläinkommunikointi

Tuu mukaan! Paikkoja rajoitettu määrä. Varaa omasi klikkaamalla tästä: