Kohtaaminen, kaksi yksilöä yhdessä


Yhteys hevoseen by Suvi S., 15.07.2020

Tämä teksti löytyy myös omasta blogistani.

Kohtaaminen, kahtena yksilönä yhdessä. Tämä on kaiken toimintani ydinajatus. Ja samalla se on asia, johon on vaikea tarttua sanoin. Miten toimia niin, että kohtaaminen on mahdollista? Miten selittää se, mitä ei voi sanoin selittää? Minkälaista tietoisuutta kohtaaminen tarvitsee? Kysymyksiä, joihin mietin usein vastauksia. Miten sanoitan sen ytimen, jonka merkityksen ja tärkeyden ymmärtää vasta kun sen ymmärtää.

Jos me todella haluamme tehdä yhteistyötä hevosen kanssa, meidän on kohdattava hevonen ja itsemme. Kohtaamisella on en tarkoita fyysistä näkemistä vaan kohtaamista syvemmällä tasolla, sekä mielen että kehon tasolla, tietoisuuden tasolla. Vain siinä paikassa voimme kohdata ja vain siitä paikasta voimme todella virrata yhdessä, tehdä yhteistyötä, kaksi yksilöä yhdessä.

Mistä haaste tulee ja mikä se on?

Se tulee meistä ihmisistä, suorittamisesta, odotuksista, tehtävien tekemisestä, liiasta teknisyydestä, kehomme jäykkyyksistä, rajojen puuttumisesta, tunnetaitojen ja tietoisuuden katoamisesta, analysoinnista, uskomuksista, eksymisestä, vain olemisen vaikeudesta, siitä, että emme osaa levätä tekemisessä ja olemisessa. Mielemme ja rationaalinen ajattelu katkaisee yhteyden ja katoamme tehtävien ja suorituksen maailmaan.

Se tulee hevosista, joille on opetettu olemista suorittamisen ja teknisen tekemisen käytännöstä. Se tulee kipeistä hevosista. Henkisesti tai fyysisesti haavoitetuista, hevosista. Hevosista, jotka eivät enää ole tietoisia kehostaan, omasta voimastaan ja syvistä tukilihaksistaan.

Ja näiden yhdistämisestä.

Kuinka kohdata toinen yksilö?

On kyse kokonaisvaltaisuudesta, ei ole vain yhtä asiaa, ei ole autuaaksi tekevää mustaa ja valkoista. Ja jokaisella kerralla vastauskin on erilainen. Itse sain tästä taas ihanan muistutuksen, kun kohtasin uuden, entuudestaan minulle vieraan, ponin. Yritän kuvailla kohtaamisen, vaikka tiedän jo nyt, että sanat eivät tavoita sitä kokonaisuutta. Tämä kohtaaminen sai kuitenkin minut taas ymmärtämään jotain enemmän ja ennen kaikkea kirkastamaan taas sitä, miksi teen hevosten ja ihmisten kanssa sitä mitä teen.

Minä näen sinut ja sinä näet minut, vielä kaksi vierasta, mutta vain hetken. Haluan kohdata tasolla, jossa tekemisen takana on jotain muuta kuin pelkän asian tekeminen. Kuulostelen, hengitän, haen yhteyttä ja samalla yritän antaa itseni hetkeen niin avoimena kuin mahdollista. Minä olen tässä, tule sinäkin. Herkkyys ja voima ovat paikalla samaan aikaan.

Harvoin mikään on automaationa tapahtuvaa, ei ole tämäkään. Haen yhteyttä mielen ja kehon tasolla, mutta myös jossain siellä, missä sanoja ei ole, on vain yhteys. Etsin omaa keskustaani ja energian virtausta, etsin ja kutsun sinua mukaan. Näetkö ja tunnetko, että olen tässä?

Pieniä askelia, haen pehmeyttä ja virtausta niihin kohtiin, jotka fyysisellä tasolla vaikuttamat olemiseen tässä hetkessä, etsien tasapainoa, etsien yhteistä tietoisuutta. Virtaus ja enrgia kehossa ja mielessä luo ympäristön, jossa kohtaaminen voi tapahtua syvemmällä tasolla. Saan hetkeksi kiinni siitä kokemuksesta, tutustuin juuri tämän yksilön kanssa kohtaamiseen.

Seuraavana päivänä haen ponin uudelleen, hän hörähtää tervehdykseksi. Olen hieman kuitenkin hieman skeptinen itseni puolesta, olenko riittävän läsnä? Vaikka samaan aikaan tiedän, että ei ole kyse siitä. Sisäinen suorittajani nostaa päätään, mutta samaa aikaan en odota mitään tältä yhdessä tekemiseltä. Ja se onkin yksi avain.

Olemme jo hieman tuttuja, tuttuja syvemmällä tasolla, aidon kohtaamisen tasolla. Nyt voin vain hakea pehmeyttä, sulautua siihen ympäristöön, jossa voimme kohdatata. Tiedän jo, kuka sinä olet ja sinä tiedät kuka minä olen.

Ja siinä se on, kaiken ydin, yhdessä oleminen ja liikkuminen. Läsnäolo, voima ja vapaus samaan aikaan. Havoittuvuus ja yksilön kunnioitus tilanteessa, jossa yhdessä tekeminen nostaa energian virtauksen tasolle, jossa viestintä ja kommunikointi on sanatonta tanssia.

Olen kiitollinen ja samaan aikaan nöyrryn jälleen kohtaamisen äärellä. Kiitos, että sain kohdata ja kiitos, että sain samalla muistutuksen sille, miksi olen tässä ja miksi teen mitä teen.

On uskomatonta on kohdata juuri se yksilö juuri siinä ympäristössä. Koska jokainen kohtaaminen on erilainen, en voi olettaa tai tietää etukäteen juuri tämän yksilön kanssa tapahtuvaa kommunikointia. Minkälaista se on ja miten löydämme yhteisen virtauksen hetken, jossa molemmat ovat yksilöitä yhdessä. Ja siinä on kaikki se kauneus.

Jos koet, että voisin auttaa tai tukea sinua hevosesi kanssa, ota yhteyttä suvi(at)suvintuulet.fi

Sinua saattaa kiinnostaa myös

Ratsastus voi olla sielujen sympatiaa myös aloittelijoille

Järjestän nykyään täällä Päivi Huhtasen pihatolla perinteisten ratsastustuntien sijaan ns. Helliä hevostunteja. Mikä sai minut kehittämään uuden ja tyystin erilaisen tavan opettaa ratsastusta? Miten ratsastaja voi oppia ratsastuksen tekniikkaa hurjin harppauksin ilman hevosta?...

Annika Hytönen - Balance & Flow

Hei, olen Annika Hytönen ja opetan istuntaa sekä ratsastusta klassiseen ratsastukseen pohjautuen. Opetan myös maasta käsin työskentelyä ja hevosen kouluttamista sekä ohjaan pilates- ,jooga-, ja kehotietoisuuskursseja ratsastajille. Ratsukon näkeminen kokonaisuutena, jossa h...

Hellät hevostunnit -Mahdollisuus oppia jotakin vielä tärkeämpää

Selaimesi ei tue median toistoa. Oppilaani Salla 13v. kertoo käyneensä 8 vuoden ajan tunneilla meillä. Muistelemme yhdessä, miten ratsastustunnit ovat muuttuneet vuosien varrella Helliksi hevostunneiksi ja mitä se on käytännössä tarkoittaa. Haastattelu on tallennettu 14.7...