”Ei kavioita, ei hevosta” ..on vanha sanonta, mikä hyvin kuvaa kavioiden merkitystä hevoselle.
Hevosen ollessa villinä luonnossa kavioiden oli toimittava alustalla kuin alustalla ja kuluttava sopivasti, kun kukaan ulkopuolinen ei niitä ollut huoltamassa. Eli kavio on sopeutunut luonnollisessa tarkoituksessaan kestämään ja kasvamaan kulutuksen mukaisesti. Huonokavioiset hevoset ovat siis luonnon vaatimusten mukaisesti jalostuneet pois, joten huonokavioisia hevosia ei voi olla perinnöllisyydestä johtuen. Huonokavioisuus on ihmisen aiheuttamaa.
Aikojen alussa, kun ihmiset käyttivät hevosia kulkemiseen ja työkäyttöön, ne olivat kengättömiä kunnes linnakkeissa majoitettujen hevosten kaviot eivät kestäneetkään käytössä. Niille alettiin sitten kehitellä kenkiä suojaksi. Linnakkeissahan asuivat arvostetut henkilöt ja koska muualla asuvat pitivät heitä parempina, he halusivat omille hevosilleen myös kengät totta kai. Linnakkeiden hevosten kavioita heikensivät juuri samat seikat kuin nykyäänkin, yhtenä niistä paljon seisomista paikoillaan ja ilmeisesti myös osittain lannan päällä. Virtsa ja ammoniakki etenkin heikentävät sarveisseinämää. Siitä sitten alkoi aikakausi, että hevosten oletettiin tarvitsevan kenkiä.
Kavio on rakentunut kestäväksi ja koska se joutuu käytössä kahden vastavoiman puristukseen, sen on oltava joustava. Jos painat ilmapalloa kohti lattiaa, se leviää ja samoin on kavion päästävä tekemään, sen iskeytyessä maahan hevosen aiheuttaman paineen voimalla. Tuo jousto suojaa myös niveliä ja jänteitä jalan ylemmissäkin osissa. Joustosta johtuvaa levenemistä tapahtuu enemmän kavion takana ja siksi kengitetyssä kaviossa nauloja ei mielellään lyödä kovin taakse. Levenemistä tapahtuu kyllä edempänäkin ja siksi esim. sivukäänteitä ei pitäisi lyödä kavioon kiinni vaan jättää tilaa leviämiselle. Joka tapauksessa naulattu kenkä aina jonkin verran rajoittaa tuota joustoliikettä, vaikka se olisi kiinnitettykin mahdollisimman hyvin. Kengän haaroissa saattaa näkyä tuon liikkeen voima kulumajälkinä. Katsokaapa käytettyjen rautakenkien kavion puoleisia kantoja.
Jos kannoilla pääsee tapahtumaan seinämien leviämistä se vaikuttaa anturaan siten, että se laskeutuu samalla alemmas ja ottaa siis herkemmin osumaa maahan. Antura on sen verran herkkää aluetta, että se vaikuttaa kyllä hevosen liikkumisvarmuuteen aiheuttaen jopa ontumista, jos se on esim.ohut ja matala ns. lattakavioinen eli ei holvikas, mikä muoto olisi kestävyydeltään paras. Kaviota peittää kova sarveinen, mikä on samaa kuollutta materiaalia keratiinia, kuin hiukset ja kynnet. Kaviossa sitä on kolme kerrosta. Sisin kerros on pystyssä olevaa säleikköä joka lomittuu tiiviisti kiinni sisempään martokavioon. Elävä liittyy tässä elottomaan osaan. Sarveissälekerros kovettuu, mitä ulommas kavion seinämää tullaan. Keskimmäinen putkilokerros kantaa koko hevosen painon. Se kasvaa ruunun rajassa sijaitsevasta martokehästä alaspäin. Putkiloissa on kiertyneitä sisäosia ja niiden välissä on eritavoin rakentunutta sarveista niin kuin sementtiä joka liittää ne toisiinsa. Uloimpana on suojaava kiillekerros, joka kasvaa yhtälailla ylhäältä alaspäin.
Säde toimii kaviossa jouston mahdollistajana sekä myös jarruna liukkaalla alustalla. Säde on pidettävä puhtaana ja siistinä, niin ettei siihen ja sen reunamille synny rakoja ja koloja, joihin bakteeerit pääsisivät aiheuttamaan ns. sädemätää. Sädeuurroksista säteen sivuilla ( säteen ja kulmatuen välistä) on sen pohjalta aika lyhyt matka kavion sisään ja jos sinne pääsee sädemätää syntymään se saattaa kaivautua ja syödä tiensä vaarallisestikin kavion sisäosiin aiheuttaen vaurioita ja ontumaa.
Sädettä ei kuitenkaan ole syytä puhdistaa kovakouraisesti, jotta ei synny mekaanisia vaurioita (kaviokoukun aiheuttamaa kulumaa) säteen rakenteisiin. Kivet, jotka saattavat jäädä etenkin kengitetyssä kaviossa kavion pohjaan kiinni aiheuttaen terävää painetta, on tärkeä poistaa välittömästi. Niiden aiheuttama paine saattaa aiheuttaa ontumaa välittömästikin ja terävästä paineesta saattaa seurata pahimmassa tapauksessa kaviopaise eli tulehdus kavion sisään.
Yhdellä opetushevosella tuon kavion jouston eron kengitetyn ja paljaan kavion välillä huomasin erittäin selkeästi sen liikkeissä, kun se oli talvet kengässä ja kesät ilman. Ero oli selkeä, niin että vakio-oppilaatkin sen huomasivat.
Tässä on linkki videoon, jossa pääset vertaamaan kengitetyn ja kengättömän kavion vaikutuksia jalkaan jalan iskeytyessä maahan.
https://www.youtube.com/watch?v=REReSZKMnkg
Kavio kasvaa ulkoseinämistään ja naulat lyödään ulkoseinämienn sisäpuolelle ns. valkoviivan kohdalle. Naulanreikien johdosta kavion sisään on mahdollista päästä bakteereja ja sientä, jotka heikentävät kaviota ja saavat kavioseinämän helpommin halkeamaan. Eli kuivuus ei aina ole lohkeilemisen syynä. Kun seinämä kasvaa liian pitkäksi hevonen liikkuu kuin kynsiensä päällä ja hevosen massa ja iskuvoima maahan saavat ulkoseinämät irtoamaan paikaltaan/ kääntymään ulospäin. Tällöin syntyy ns. irtoseinämää. Silloin kavio tarvitsee kiireesti huoltoa, ettei se heikkenisi enää enempää. Tällaisen irtoseinämän aiheuttamaan levinneeseen väliin sieni (valkoviivatauti) pääsee myös helposti tarttumaan, mikä aiheuttaa myös kavion halkeamista..
Irtoseinämäisillä kavioilla hevonen ei kulje tehokkaasti vaan varoo askellustaan ainakin jonkin verran ja hevosen liike on silloin matalaa ja ponnetonta. Ymmärtäähän se itsessäänkin, että jos omat jalkaterät eivät ole ihan kunnossa ei juokseminen ja pomppiminen tunnu mukavalta. Toispuolinen vaiva saattaa aiheuttaa vinoutta liikkumiseen, painetta enemmän toiselle ohjalle jne. Jos silmällä ei asiaa huomaa, kannattaa se tarkistaa laittamalla vaikka viivotin ruununrajasta kohti maata kavioon kiinni. Sen pitäisi olla kaviossa kiinni koko matkalta. Jos väliin jää ilmaa, siinä kohtaa irtoseinämä alkaa.
Esimerkiksi yksi shiatsuasiakkaani ei vaihtanut laukkaa toisin päin ja siksi menin sitä hoitamaan. Toisessa takajalassa sillä olikin ulkoreuna kääntynyt irtoseinäiseksi. Hoidin toki lihakset ja kropan, mutta pyysin omistajaa myös kengityttämään hevosensa ennen kilpailuja ja näillä huolloilla kisat menivät hyvin ja laukat vaihtuivat puhtaasti.
Yksi kengittäjä sanoi kerran minulle irtoseinäisyydestä, että ”kuule, jos mä näitä kaikilta korjaisin, kengitykseen menisi liikaa aikaa.” Aika käsittämätön kommentti! Hevosten omistajien olisikin hyvä perehtyä itse kavioihin ja niiden hyvinvointiin ainakin jonkun verran, että osaisivat kengittäjältä kysyä kavioiden voinnista tarkemmin. Katselkaa paljon myös kuvia, joita netistä kyllä löytyy (etenkin englanninkielisiltä sivuilta) ja yleensä, jos joku pistää silmään se kertoo jostain, mihin pitääkin kiinnittää huomiota. Tämä pätee myös koko hevoseen.
Osa hevosista hyvinkin vahvasti kertovat, että naulojen lyöminen kavioihin tuntuu epämiellyttävältä. Toki syynä voi olla kokemattomuus/opettamattomuus kengitykseen, mutta osa kokee kenkien ja naulojen olon kavioissa epämiellyttävänä niin paljon, että vastustavat siksi niiden laittamista.
Kavio on hyvin monimutkainen ja erittäin taitava rakennelma, jonka kaikkea toimintaa ei vielä ole saatu selvitettyä. Heikkoa lenkkiä siinä ei ole. Kavioissa on paljon verisuonia ja kavion toiminnan aiheuttama pumppaava liike toimii verenkierrolle tärkeänä elementtinä. Sanotaankin, että hevosella on 5 sydäntä.
Kiinnostukaa siis kavioista ja niiden hyvinvoinnista sillä ”ei kavioita, ei hevosta”
- Minna Wirzenius-Karjalainen
